Avoimet ovet 25/08/2018

[Heidi]

Perinteisten avajaiskilpailuiden sijasta Längelmäen ratsastuskoulu viettää avoimien ovien päivää 25.08.

Mukaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat!

---

Päivän kulku

Klo 10:00 - Alkupuhe: kerrotaan lyhykäisyydessään mistä kaikki alkoi, käydään läpi tilan historiaa ja lopuksi mietitään vähän tulevaisuutta

Klo 10:30 - Ratsastuskoulun, tuntihevosten- ja ponien esittelyt: tuntihevoset ja ponit on otettu esittelyiden ajaksi sisälle talliin.

Klo 11:30 - Lounas + kahviossa tarjolla tuoreet kahvit & leivonnaiset: lounaaksi on tarjolla lihakeittoa tai vaihtoehtoisesti kasvissosekeittoa. Tämän lisäksi on myös seisova salaattipöytä, josta voi käydä annostelemassa ja täyttämässä itselleen salaattilautasen mieluisilla täytteillä. Kahvin lisäksi on tarjolla myös teetä - pienemmille mehua tai kaakaota. Leivonnaisia on tarjolla mielinmäärin; pullaa, muffinsseja, juustokakkua, pikkuleipiä, kroisantteja, pieniä karkkipusseja, jäätelöä, valmisleipiä jne.

Klo 13:00 - Ilmaista talutusratsastusta: talutusratsuina toimivat Magnus, Lilla ja Gemma

Klo 14:00 - Avoimet luokat: tuotosluokka, 40cm, 80cm, 100cm & 110cm

Klo 20:00 - Avoimet ovet päättyy

---

Luokat

Luokka 1: Tuotosluokka luokan kesken arvotaan rento tilauspiirros
Luokka 2: 40cm
Luokka 3: 80cm
Luokka 4: 100cm
Luokka 5: 110cm

---

Osallistu tähän topiikkiin

Luokka nro
Ratsastaja - Hevonen

Hevonen voi osallistu vain yhteen (1) luokkaan
Ratsastajalta max. kolme (3) hevosta koko kilpailuun
Tuotosluokkaan osallistuessasi sinun tulee laittaa valmis tarina/piirros mukaan

Viimeistään 25.08.2018

---

Kolmelle ensimmäiselle sijoittuneelle luvassa alla olevat ruusukkeet

---

1. Tuotosluokka Ei tehtävänantoa! Eli saat piirtää tai kirjoittaa mitä tahansa avoimiin oviin liittyen

1. Crid - Firecracker
"Me ollaan innostuttu ihan toden teolla tästä kilpailemisesta, mä ja Dragon. Jos mun mamma sais tietää, se leikkaisi keittiöveitsellä päänsä ja ripustaisi huoneeni seinään, jotta aina sitä katsellessa muistaisin, millaista henkistä tuskaa ja kauhua oon sille aiheuttanut istumalla hevosen selässä niinkin vaarallisen asian yhteydessä, kuin neljänkymmenen senttimetrin korkuisella esteradalla. Hevonenhan jopa nostaa siinä vähän jalkojaan...! Jep. Äiti ei oikein perusta tästä harrastuksesta.
Längelmäki oli tosi symppis, kiva uusi pikku paikka, jonne Lara oli muuttanut. Siitä tiesinkin tänne ilmoittautua avajaispäivien kisoihin - puhtaasti hetken hullusta mielenjohteesta - ja tässä sitä nyt ollaan. Koska mä en ole mikään priimusratsastaja ja edelleen keltanokka, mulla oli jalassa vain peruskumpparit ja sellainen kulunut ratsastuskoulun samettikypärä, joita pölyyntyy joka tallin varustekaapeissa. Dragon oli vähän edustavampi: olin yrittänyt nykertää sen harjaa kiinni sykeröntapaisille ja vaikka ei se ammattikampaajan hiustenlaitosta mennyt, niin kelpasi kuitenkin. Shrug.
Olin ahtanut kupuni niin täyteen muffinsseja ja juustokakkua, että ähky oli ja ihme, että satulaan pääsin kampeamaan. Meidän luokka olisi heti ekana ja ME heti luokastakin ekana, joten aika tutisten räävin ohjia käteen ja polvet löi loukkoa. Dragon oli lunkeista lunkein, mikä ehkä vähän rauhoitti, ja niin me köpöteltiin verkka-alueella ja odotin kauhusta kankeana milloin saataisiin kuulutus siirtyä varsinaiselle radalle. Tässä kohtaa mainittakoot, että nää on vasta mun elämäni toiset kisat, joten saakeli kun jännitti. Otin Dragonin kanssa vähän ravailuksi, että se heräisi paremmin, mutta vaikka lämmittelykentällä oli pari estettä laitettuna houkuttimeksi, en uskaltanu mennä niiden yli. Dragon laahusti jalkojaan ja saatoin vain toivoa, että oikealla radalla se jaksaisi nostaa ne kaikki huiman korkeista kavaleteista yli.
'Luokan aloittaa Crid Malbor hevosella Firecracker', kuulutus köhäisi ja tiesin mestaushetken tulleen. Otin tiukemmin ohjista kiinni ja hytkyen me ravattiin radan alkuun. Vilkuilin sokkelomaista esterataa ja pää löi tyhjää: en ikinä muistaisi missä järjestyksessä ne pitikään mennä... Panikoin niin, että meinasin unohtaa tervehtiä tuomaria lähtömerkiksi, ja kun pilli vihelsi, kaikki muu mun mielestäni pyyhkiytyi pois, jännitys mukaan lukien. Nyt se sitten nähtäisiin!"

2. Ruuben Venäläinen - Candlewhisk
"Kiristän vielä pari nutturaa Viskin harjassa. Ne oli päässy hiema löystymää, mä en oo kovin kätevä käsistäni. Just ja just taidan osata tehä tosi sotkusen ponnarin ihmiselle näide hevosten kisanutturoiden lisäks.
Muru hirnuu tarhassaan, varmaan muille tuntemattomille hevosille (en usko että se tunnistais Viskin näin kaukaa). Murulla on tosi omintakeinen hirnumisääni, se on helppo erottaa muista hevosista.
Mun pikkusisko Rebekka tulee pitämään Viskiä paikoillaan, kun mä nousen selkään. Rebekka ei oo kovin intona hevosiin, mutta on se sillon tällön tykänny tulla mukaan auttamaan ja oon vuosien mittaan ehtiny opettaaki sille sen verran että se on nykyään mun vakiokisahoitaja. Rebekka ei oo oikee koskaa ollu säikky hevosten kaa.
“Kiitti”, asettelen jalkoja jalustimiin ja hymähdän systerille.
“Onnea”, se nostaa peukut pystyyn virnistäen leveästi ennen kuin palaa siistimään traileria. Mä otan suunnakseni verryttelypaikan.

“Raaauha, raaauha…” toppuuttelen Viskin menoa aina välillä. Se on ku tuli hännän alla, ja oon jo joutunu kestää kahet pukit. Hidastan raviin ja alan säätämään voltteja sun muita että tää yks alkais keskittymää paremmi.
Mun alkaessa rauhotella menoa meidän luokka starttaa. Seuraan nuoremman pojan menoa hevosen selässä mielenkiinnolla, ja pistän muistiin ne pari vähäsen hankalempaa paikkaa. Sitte onki meidän aika alottaa, ratsastan orin radalle ja kellon kilistessä nostan laukan. Ensimmäisen hypyn Viski hoitelee turhankin valtavalla ilmavaralla, mutta toinen menee jo paremmin. Yhdelle esteelle Viski pääs kiihdyttämään liikaa ja multa meinas lähteä tasapaino ku en tienny et aikooko tää kieltäytyä vai pompata. Ehjin nahoin onneks selvisin loppuun asti."

2. 40cm
1. Hazel - Primrose
2. Constantin - Acapulco K
3. Hannah - Tige
4. yersinio - Oldfinion Eriveria

3. 80cm
1. Charlette - Vanskelig
2. yersinio - Oldfinion Upperside
3. Sylvi - Vipu-Nen
4. Charlette - Mystherby
5. Luna Laakso - Sheena The Scotland
6. Luna Laakso - Nothing But Noodles
7. Kylie - Yehuda

4. 100cm
Luokkaa ei pidetty liian vähäisen osallistujamäärän takia

5. 110cm
1. Kitty - Lovex Z
2. Elva - Kuurtolan Lemontini Sour

[Elva]

Jee Loitsulasta tullaan kisailemaan!

Luokka 3
Sylvi - Vipu-Nen

Luokka 5
Elva - Kuurtolan Lemontini Sour

[Kylie]

Luokka 3
Kylie - Yehuda

[yersinio]

Luokka 2
yersinio - Oldfinion Eriveria

Luokka 3
yersinio - Oldfinion Upperside

[Hazel]

Luokka 2
Hazel - Primrose

[Luna VRL-14727]

Luokka 3
Luna Laakso - Sheena The Scotland
Luna Laakso - Nothing But Noodles

[Charlette]

Luokka 3
Charlette - Vanskelig
Charlette - Mystherby

[Constantin]

Luokka 2
Constantin - Acapulco K

[02207]

Luokka 1

Crid - Firecracker

Tuotos: "Me ollaan innostuttu ihan toden teolla tästä kilpailemisesta, mä ja Dragon. Jos mun mamma sais tietää, se leikkaisi keittiöveitsellä päänsä ja ripustaisi huoneeni seinään, jotta aina sitä katsellessa muistaisin, millaista henkistä tuskaa ja kauhua oon sille aiheuttanut istumalla hevosen selässä niinkin vaarallisen asian yhteydessä, kuin neljänkymmenen senttimetrin korkuisella esteradalla. Hevonenhan jopa nostaa siinä vähän jalkojaan...! Jep. Äiti ei oikein perusta tästä harrastuksesta. 
Längelmäki oli tosi symppis, kiva uusi pikku paikka, jonne Lara oli muuttanut. Siitä tiesinkin tänne ilmoittautua avajaispäivien kisoihin - puhtaasti hetken hullusta mielenjohteesta - ja tässä sitä nyt ollaan. Koska mä en ole mikään priimusratsastaja ja edelleen keltanokka, mulla oli jalassa vain peruskumpparit ja sellainen kulunut ratsastuskoulun samettikypärä, joita pölyyntyy joka tallin varustekaapeissa. Dragon oli vähän edustavampi: olin yrittänyt nykertää sen harjaa kiinni sykeröntapaisille ja vaikka ei se ammattikampaajan hiustenlaitosta mennyt, niin kelpasi kuitenkin. Shrug. 
Olin ahtanut kupuni niin täyteen muffinsseja ja juustokakkua, että ähky oli ja ihme, että satulaan pääsin kampeamaan. Meidän luokka olisi heti ekana ja ME heti luokastakin ekana, joten aika tutisten räävin ohjia käteen ja polvet löi loukkoa. Dragon oli lunkeista lunkein, mikä ehkä vähän rauhoitti, ja niin me köpöteltiin verkka-alueella ja odotin kauhusta kankeana milloin saataisiin kuulutus siirtyä varsinaiselle radalle. Tässä kohtaa mainittakoot, että nää on vasta mun elämäni toiset kisat, joten saakeli kun jännitti. Otin Dragonin kanssa vähän ravailuksi, että se heräisi paremmin, mutta vaikka lämmittelykentällä oli pari estettä laitettuna houkuttimeksi, en uskaltanu mennä niiden yli. Dragon laahusti jalkojaan ja saatoin vain toivoa, että oikealla radalla se jaksaisi nostaa ne kaikki huiman korkeista kavaleteista yli. 
'Luokan aloittaa Crid Malbor hevosella Firecracker', kuulutus köhäisi ja tiesin mestaushetken tulleen. Otin tiukemmin ohjista kiinni ja hytkyen me ravattiin radan alkuun. Vilkuilin sokkelomaista esterataa ja pää löi tyhjää: en ikinä muistaisi missä järjestyksessä ne pitikään mennä... Panikoin niin, että meinasin unohtaa tervehtiä tuomaria lähtömerkiksi, ja kun pilli vihelsi, kaikki muu mun mielestäni pyyhkiytyi pois, jännitys mukaan lukien. Nyt se sitten nähtäisiin!"

Luokka 4
Charlotte - Appetite Revenge W

Luokka 5
Kitty - Lovex Z

[Rudi]

Luokka 1
Ruuben Venäläinen - Candlewhisk


Kiristän vielä pari nutturaa Viskin harjassa. Ne oli päässy hiema löystymää, mä en oo kovin kätevä käsistäni. Just ja just taidan osata tehä tosi sotkusen ponnarin ihmiselle näide hevosten kisanutturoiden lisäks.
Muru hirnuu tarhassaan, varmaan muille tuntemattomille hevosille (en usko että se tunnistais Viskin näin kaukaa). Murulla on tosi omintakeinen hirnumisääni, se on helppo erottaa muista hevosista.
Mun pikkusisko Rebekka tulee pitämään Viskiä paikoillaan, kun mä nousen selkään. Rebekka ei oo kovin intona hevosiin, mutta on se sillon tällön tykänny tulla mukaan auttamaan ja oon vuosien mittaan ehtiny opettaaki sille sen verran että se on nykyään mun vakiokisahoitaja. Rebekka ei oo oikee koskaa ollu säikky hevosten kaa.
“Kiitti”, asettelen jalkoja jalustimiin ja hymähdän systerille.
“Onnea”, se nostaa peukut pystyyn virnistäen leveästi ennen kuin palaa siistimään traileria. Mä otan suunnakseni verryttelypaikan.

“Raaauha, raaauha…” toppuuttelen Viskin menoa aina välillä. Se on ku tuli hännän alla, ja oon jo joutunu kestää kahet pukit. Hidastan raviin ja alan säätämään voltteja sun muita että tää yks alkais keskittymää paremmi.
Mun alkaessa rauhotella menoa meidän luokka starttaa. Seuraan nuoremman pojan menoa hevosen selässä mielenkiinnolla, ja pistän muistiin ne pari vähäsen hankalempaa paikkaa. Sitte onki meidän aika alottaa, ratsastan orin radalle ja kellon kilistessä nostan laukan. Ensimmäisen hypyn Viski hoitelee turhankin valtavalla ilmavaralla, mutta toinen menee jo paremmin. Yhdelle esteelle Viski pääs kiihdyttämään liikaa ja multa meinas lähteä tasapaino ku en tienny et aikooko tää kieltäytyä vai pompata. Ehjin nahoin onneks selvisin loppuun asti.