Päivätalli 13.9.2018 + uuden yksityistallin etenemistä
Sept 13, 2018 8:18:01 GMT
Heidi, Rudi, and 1 more like this
Post by Titta Pietinen on Sept 13, 2018 8:18:01 GMT
Tänään uskaltauduin ensimmäistä kertaa ilmoittautumaan viralliseen tallivuoroon. Helgen pyynnöstä tulin jo 12 aikoihin ja aloitin päiväruokinnalla. Heinät tarhakohtaisiin pusseihin ja kottikärryyn, niin en sotke koko tallipihaa. Minua vähän harmitti, että Yehuda muuttaa toiseen talliin, mutta en ollut ihan varma jääkö se tarhailemaan Magnuksen kanssa vai siirtyykö ykkös tarhaan omaan rauhaan. Toisaalta olin innoissani, sillä minulle on tulossa oma muhku herra ylläpito kotiin, josta voisi mahdllisesti tulla yehudalle uusi kaveri ellei mene lauman kanssa metsätarhaan. No nämä kaikki ovat vielä avoinna, ja jahka saadaan uusi yksityistalli valmiiki. Ulkopuolisesti katsottuna se on jo valmis ja rakennustelineet on keräilty pois, mutta ovea pidemmälle en ole kurkistanut.
Jaoin heinät siis ensin tarhoihin pieniin kasoihin, niin että hevoset liikkuisivat syönnin ohessa. Tarjastin myös jokaisen tarhan vesi tilanteen ja sehän oli kaikissa tarhoissa kunnossa. Menin talliin siivoamaan karsinoita. Ne hevoset jotka olivat sisällä saivat tietenkin talliin heinät ja väkirehut niille, jotka niitä ohjeiden mukaan sai.
Karsinoiden siivous sujui taas hymyssä suin kuunnellen musiikkia ja väistellessä oppilaita. Längelmäellä on kiva että karsinat puhdistetaan useasti, joten ne pysyvätkin hyvin puhtaina. Avustin Magnuksen hakemisessa tarhasta, kun tämä meni yksityistunnille. Heidi on saanut aika hyvin aikuisratsastajia arkisinkin päiväsaikaan ratsastamaan. Magnuksen tunnin aikana sain siivottua kaikki tuntihevosten tarhat ja siirryin yksityisten tarhoihin samalla kun Magnusta tuotiin takaisin tarhaan. Tarhojen siivoamisen lomassa kuuntelinkin aamulypsyn uusintaa suplasta ja sain taas hepulinauruja. Yleensä menen kuudeksi verstaalle ja teen töitä aamulypsyä kuunnelle, mutta tänä aamuna oli ollut popcast fiilis.
"Hei, jaksaisitko vielä mennä auttamaan uuteen talliin, sielä pitäisi vielä kuivittaa ja en tiedä missä vaiheessa Helge on satulahuoneen kanssa", kysyjä oli Heidi.
"Tottakai jaksan. Magnus on saanut huomionsa ja täällä on jo valmista", tokaisin harjoiteltuani Magnuksen kanssa pari askelta taas espanjalaistakäyntiä.
Uudella tallilla kaikki on aivan uutta ja sainkin aloittaa kottikärryjen kokoamisella, mutta onneksi se ei minun kokemuksellani pitäisi ihan mahdotonta olla. Helge tuskaili, kun tilatut satulatelineet eivät olleetkaan niin tukevia ja vakaita, kun oli toivottu. Avustin häntä ja keksimme lisätuet puusta, niin ettei ulkonäkö kärsi, mutta telineeseen uskaltaa laittaa kalliimmankin satulan. Ajattelin heti Yehudan kallista ja raskaan oloista barokkisatulaa. Toisaalta myös Tontulle on kuulemma keskiaikasatula tulossa mukaan, joten sekin on painava kuin synti.
Kuivitin karsinoita melkein parituntia, kunnes kaikissa karsinoissa oli mukava kutsuva pehmeä patja. Kostutin hieman pohjaa kastelukannulla ja sekoittelin, jotta se ei pölise alkuun, eikä näin ollen hevosille tule hengitystie oireita. Helge haki heinäpaalit yksityistallin ja ladoimme niitä yhdessä vintille. Siinä menikin seuraava parituntia. Saimme onneksi apua pyöröpaalien työntelyyn ylös vintille. Kylie, minä, Helge, Konsta ja Ruuben pyöritimme pari paalia muoveissa heinävintille. Helgen mukaan rakennusmestari oli vakuutellut sillan kestävän kyllä traktorilla ajon vintille, mutta ei vielä uskaltaudu kokeilemaan. Sanoi kokeilevansa ensin autolla sillan kestävyyttä.
Jumppa tuokio oli jo takana ja oli aika ennä nukkumaan, sillä aamulla lähdemme jo ennen kukon rääkäisyä tai siis oikeasti lähdemme jo puolen yön jälkeen hakemaan Tonttua veljeni tilalta Porista. Nyt vain odotellaan tullaankon heti paluumatkalle, vai ollaanko yötä Porissa.
Jaoin heinät siis ensin tarhoihin pieniin kasoihin, niin että hevoset liikkuisivat syönnin ohessa. Tarjastin myös jokaisen tarhan vesi tilanteen ja sehän oli kaikissa tarhoissa kunnossa. Menin talliin siivoamaan karsinoita. Ne hevoset jotka olivat sisällä saivat tietenkin talliin heinät ja väkirehut niille, jotka niitä ohjeiden mukaan sai.
Karsinoiden siivous sujui taas hymyssä suin kuunnellen musiikkia ja väistellessä oppilaita. Längelmäellä on kiva että karsinat puhdistetaan useasti, joten ne pysyvätkin hyvin puhtaina. Avustin Magnuksen hakemisessa tarhasta, kun tämä meni yksityistunnille. Heidi on saanut aika hyvin aikuisratsastajia arkisinkin päiväsaikaan ratsastamaan. Magnuksen tunnin aikana sain siivottua kaikki tuntihevosten tarhat ja siirryin yksityisten tarhoihin samalla kun Magnusta tuotiin takaisin tarhaan. Tarhojen siivoamisen lomassa kuuntelinkin aamulypsyn uusintaa suplasta ja sain taas hepulinauruja. Yleensä menen kuudeksi verstaalle ja teen töitä aamulypsyä kuunnelle, mutta tänä aamuna oli ollut popcast fiilis.
"Hei, jaksaisitko vielä mennä auttamaan uuteen talliin, sielä pitäisi vielä kuivittaa ja en tiedä missä vaiheessa Helge on satulahuoneen kanssa", kysyjä oli Heidi.
"Tottakai jaksan. Magnus on saanut huomionsa ja täällä on jo valmista", tokaisin harjoiteltuani Magnuksen kanssa pari askelta taas espanjalaistakäyntiä.
Uudella tallilla kaikki on aivan uutta ja sainkin aloittaa kottikärryjen kokoamisella, mutta onneksi se ei minun kokemuksellani pitäisi ihan mahdotonta olla. Helge tuskaili, kun tilatut satulatelineet eivät olleetkaan niin tukevia ja vakaita, kun oli toivottu. Avustin häntä ja keksimme lisätuet puusta, niin ettei ulkonäkö kärsi, mutta telineeseen uskaltaa laittaa kalliimmankin satulan. Ajattelin heti Yehudan kallista ja raskaan oloista barokkisatulaa. Toisaalta myös Tontulle on kuulemma keskiaikasatula tulossa mukaan, joten sekin on painava kuin synti.
Kuivitin karsinoita melkein parituntia, kunnes kaikissa karsinoissa oli mukava kutsuva pehmeä patja. Kostutin hieman pohjaa kastelukannulla ja sekoittelin, jotta se ei pölise alkuun, eikä näin ollen hevosille tule hengitystie oireita. Helge haki heinäpaalit yksityistallin ja ladoimme niitä yhdessä vintille. Siinä menikin seuraava parituntia. Saimme onneksi apua pyöröpaalien työntelyyn ylös vintille. Kylie, minä, Helge, Konsta ja Ruuben pyöritimme pari paalia muoveissa heinävintille. Helgen mukaan rakennusmestari oli vakuutellut sillan kestävän kyllä traktorilla ajon vintille, mutta ei vielä uskaltaudu kokeilemaan. Sanoi kokeilevansa ensin autolla sillan kestävyyttä.
Jumppa tuokio oli jo takana ja oli aika ennä nukkumaan, sillä aamulla lähdemme jo ennen kukon rääkäisyä tai siis oikeasti lähdemme jo puolen yön jälkeen hakemaan Tonttua veljeni tilalta Porista. Nyt vain odotellaan tullaankon heti paluumatkalle, vai ollaanko yötä Porissa.